sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Marttailun vaikutuksia



Viime viikolla luin Helsingin Sanomista juttua kaamoksen kukistamisesta. Terveyspsykologi Hanna Poskiparta totesi lehden haastattelussa, että ihmisten seura virkistää ja vireyttä voi kohentaa pitämällä itsensä sosiaalisesti aktiivisena. Sosiaaliset suhteet ovat tukimekanismi, vastapainoa väsymiselle. Suora lainaus Poskiparralta: "Myönteiset sosiaaliset suhteet ovat meille voimaannuttavia ja palauttavia. Kehotan ihmisiä tekemään läheisten ja ystävien kanssa mukavia asioita etenkin pimeänä vuodenaikana."

Viikonloppuna käteeni taas osui Glorian ruoka ja viini lehti, jonka artikkelin otsikkona oli ”keittiöterapiaa”. Hanna Jensenin kirjoittamassa jutussa todettiin mm. että masennus voi karkottua yksinkertaisia ruokia kokkaamalla. Amerikassa tätä kuvataan käsitteellä happines through cooking =onnelliseksi ruokaa laittamalla.

Ruoanlaiton parantavan vaikutuksen taustalla on se, että kokkaaja, masentunutkin saa kaikki aistinsa käyttöön ruokaa laittaessaan. Miettikääpä pannulla paistuvan sipulin tuoksua, tirinää, makua ja ulkonäköä. Tai uunissa paistuvaa, itse tehtyä leipää. Yksi käsitteen luojista on amerikkalainen Franco Lania, jonka mukaan ”Hella on kuin vanha ystävä, aina valmis antamaan kunnon halauksen”. Kun minulla on huono päivä, pasta valkosipulilla, oliiviöljyllä ja kuivatulla chilillä virkistää kummasti. Valmistuu hetkessä, tuoksuu hyvältä ja maistuu taivaalliselta.

Kodin kuvalehdessä taas oli juttu siitä, miksi neulominen kannattaa
· Se saa sinut tuntemaan ylpeyttä itsestäsi.
· Se käy meditaatiosta.
· Se lieventää stressiä.
· Se parantaa motoriikkaa.
· Se pitää aivot virkeinä.
· Se auttaa estämään nivelreumaa ja jännetulehduksia.
Viime perjantaina julkaistiin tutkimus jossa todettiin että vapaaehtoistyö tekee onnelliseksi. Yli 60 vuotiassa ne, jotka tekivät vapaaehtoistyötä, olivat onnellisempia kuin ne, jotka eivät tehneet. Toisaalta nuoremmissa ikäryhmissä ne, jotka lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen olivat onnellisempia kuin ne, jotka eivät lahjoittaneet.

Kun kaikki nämä jutut sattuivat eteeni runsaan viikon aikana ajattelin aktiivisesti etsiä vielä tietoa siitä, mitä puutarhanhoito vaikuttaa ihmisen terveyteen. ja kas löysin maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Erja Rappen haastattelun, josta kävi ilmi mm. seuraavaa Luontoympäristö ja kasvillisuus elvyttävät ihmistä, ja kun ihminen elpyy, hänen voimavaransa palaavat. Stressitila lievittyy mitattavasti.

Jo viiden minuutin oleskelu puutarhassa tai vaikkapa puistossa karkottaa stressiä. Puolen tunnin jälkeen voidaan havaita muitakin muutoksia: tarkkaavaisuus tehostuu, ja ihminen pystyy keskittymään paremmin. Luonto lumoaa ja saa irtautumaan arjen ankeudesta. Luontoympäristön vaikutukset näkyvät myös mielialassa. Rappea lainatakseni: tulee yksinkertaisesti parempi olo.


Huomaatteko, mitä yhteistä on kaikilla näillä asioilla. Niinpä niin, ne kaikki ovat juuri sitä sisältöä, jota marttatoimintaan olennaisesti kuuluu. Pitäisiköhän sloganiksemme ottaakin Marttailu – terveysvaikutteinen harrastus.