Onnistumisia
Olemme kaikki viime päivinä saaneet seurata nuorten jääkiekkoilijoidemme taivalta maailmamestaruusturnauksessa Venäjällä. Heidän hienojen esitystensä innoittamana ryhdyin pohdiskelemaan menestymistä ja onnistumista. Vaikka sanat tuntuvat tarkoittavan samaa asiaa, on kyse merkittävästä erosta. Erona on tietenkin se, että menestyminen on aina vertailua muihin, onnistuminen taas on vertailua itseen, omiin resursseihin ja aiempiin suorituksiin.Onnistuneen suorituksen me jokainen tunnistamme itse. Onnistuminen yhdistystoiminnassa on sitä, että toiminta on juuri niin hyvää kuin on mahdollista ja toiminnassa pystytään saavuttamaan sille itse asetetut tavoitteet.
Menestyminen ei aina välttämättä vaadi edes suuria ponnisteluja. Riittää, että muut suoriutuvat vielä huonommin (urheilija menestyy kun voittaa kisan, vaikka epäonnistuisi, jos kanssakilpailijat epäonnistuvat vielä enemmän). Onnistuminen taas on päinvastoin sitä, että hoitaa omat tehtävänsä niin hyvin kuin kulloinkin voi, omien resurssiensa puitteissa (urheiluun verrattaessa, jos tekee oman ennätyksensä, onnistuu, vaikka jäisi kisan viimeiseksi.
Menestymiseen kuuluu muiden ihailu. Onnistuminen on taas sitä, että itse tietää tehneensä hyvin ja oikein ja saa siitä tyydytystä.
Onnistumisten varaan voi rakentaa sekä uusia onnistumisia että onnistumisista vääjäämättä seuraavaa menestystä.
Onnistumisen takana on aina tavoitteellisuus. Asettamalla selkeän tavoitteen ja löytämällä toimivan menetelmän sen saavuttamiseen onnistumme ennen pitkää lähtöasetelmasta riippumatta.
Miten meidän sitten on mahdollista saavuttaa tavoitteemme?
1) Tavoitteet on syytä valita huolellisesti. Kuten on tapana sanoa: varo, mitä toivot, koska toiveilla on tapana toteutua.
2) Tavoitteen on syytä olla tarkkaan rajattu. Liikkuvaan maaliin on hankala osua.
3) Konkreettisen välietapit auttavat seuraamaan, miten matka kohti tavoitetta etenee ja antavat matkan varrella tarvittavaa lisämotivaatiota.
4) Sopivat mittarit ovat ehdoton edellytys tavoitteelliselle toiminnalle
5) Toimiva strategia on luonnollisesti välttämätön eli mitä me teemme, jotta saavutamme asetetut tavoitteet.
Minusta on tärkeää, että myös Marttojen yhdistystoiminta on tavoitteellista. Kun toimintaa suunnitellaan, on tarpeen ajatella, mihin suuntaan yhdistystä haluamme kehittää ja asettaa kehitystyöhön juuri meille sopivia tavoitteita. Osa tavoitteista pitää olla numeroilla mitattavia, koska niiden toteutumista on helppo seurata. Toimintasuunnitelmaan on hyvä asettaa tavoitteeksi esim. yksi kokoontuminen kuukaudessa, yksi yleisötapahtuma vuodessa, kaksi uutta jäsentä jne. Nämä ovat niitä helppoja mittareita, joista onnistumisen voi konkreettisesti nähdä.
Silloin tällöin on syytä kerätä kirjallista palautetta marttaillan osallistujilta. Näin nähdään, miten toiminnan sisällössä on onnistuttu. Toiminnan sisällössä onnistumisen yleensä tietenkin havaitsee osallistujien hymyileviltä kasvoilta, innokkaasta puheensorinasta ja suuresta osallistumis-aktiivisuudesta. Mutta toisaalta, jos epäonnistuminen havaitaan vasta kun jäsenmäärä vähenee eikä uusia saada mukaan, saattaa olla jo liian myöhäistä.
Kesä mielessä,
Tiina
Miten meidän sitten on mahdollista saavuttaa tavoitteemme?
1) Tavoitteet on syytä valita huolellisesti. Kuten on tapana sanoa: varo, mitä toivot, koska toiveilla on tapana toteutua.
2) Tavoitteen on syytä olla tarkkaan rajattu. Liikkuvaan maaliin on hankala osua.
3) Konkreettisen välietapit auttavat seuraamaan, miten matka kohti tavoitetta etenee ja antavat matkan varrella tarvittavaa lisämotivaatiota.
4) Sopivat mittarit ovat ehdoton edellytys tavoitteelliselle toiminnalle
5) Toimiva strategia on luonnollisesti välttämätön eli mitä me teemme, jotta saavutamme asetetut tavoitteet.
Minusta on tärkeää, että myös Marttojen yhdistystoiminta on tavoitteellista. Kun toimintaa suunnitellaan, on tarpeen ajatella, mihin suuntaan yhdistystä haluamme kehittää ja asettaa kehitystyöhön juuri meille sopivia tavoitteita. Osa tavoitteista pitää olla numeroilla mitattavia, koska niiden toteutumista on helppo seurata. Toimintasuunnitelmaan on hyvä asettaa tavoitteeksi esim. yksi kokoontuminen kuukaudessa, yksi yleisötapahtuma vuodessa, kaksi uutta jäsentä jne. Nämä ovat niitä helppoja mittareita, joista onnistumisen voi konkreettisesti nähdä.
Silloin tällöin on syytä kerätä kirjallista palautetta marttaillan osallistujilta. Näin nähdään, miten toiminnan sisällössä on onnistuttu. Toiminnan sisällössä onnistumisen yleensä tietenkin havaitsee osallistujien hymyileviltä kasvoilta, innokkaasta puheensorinasta ja suuresta osallistumis-aktiivisuudesta. Mutta toisaalta, jos epäonnistuminen havaitaan vasta kun jäsenmäärä vähenee eikä uusia saada mukaan, saattaa olla jo liian myöhäistä.
Kesä mielessä,
Tiina
