Marttailun vaikutuksia

Viime viikolla luin Helsingin Sanomista juttua kaamoksen kukistamisesta. Terveyspsykologi Hanna Poskiparta totesi lehden haastattelussa, että ihmisten seura virkistää ja vireyttä voi kohentaa pitämällä itsensä sosiaalisesti aktiivisena. Sosiaaliset suhteet ovat tukimekanismi, vastapainoa väsymiselle. Suora lainaus Poskiparralta: "Myönteiset sosiaaliset suhteet ovat meille voimaannuttavia ja palauttavia. Kehotan ihmisiä tekemään läheisten ja ystävien kanssa mukavia asioita etenkin pimeänä vuodenaikana."

Viikonloppuna käteeni taas osui Glorian ruoka ja viini lehti, jonka artikkelin otsikkona oli ”keittiöterapiaa”. Hanna Jensenin kirjoittamassa jutussa todettiin mm. että masennus voi karkottua yksinkertaisia ruokia kokkaamalla. Amerikassa tätä kuvataan käsitteellä happines through cooking =onnelliseksi ruokaa laittamalla.

Ruoanlaiton parantavan vaikutuksen taustalla on se, että kokkaaja, masentunutkin saa kaikki aistinsa käyttöön ruokaa laittaessaan. Miettikääpä pannulla paistuvan sipulin tuoksua, tirinää, makua ja ulkonäköä. Tai uunissa paistuvaa, itse tehtyä leipää. Yksi käsitteen luojista on amerikkalainen Franco Lania, jonka mukaan ”Hella on kuin vanha ystävä, aina valmis antamaan kunnon halauksen”. Kun minulla on huono päivä, pasta valkosipulilla, oliiviöljyllä ja kuivatulla chilillä virkistää kummasti. Valmistuu hetkessä, tuoksuu hyvältä ja maistuu taivaalliselta.

Kodin kuvalehdessä taas oli juttu siitä, miksi neulominen kannattaa

· Se saa sinut tuntemaan ylpeyttä itsestäsi.
· Se käy meditaatiosta.
· Se lieventää stressiä.
· Se parantaa motoriikkaa.
· Se pitää aivot virkeinä.
· Se auttaa estämään nivelreumaa ja jännetulehduksia.

Viime perjantaina julkaistiin tutkimus jossa todettiin että vapaaehtoistyö tekee onnelliseksi. Yli 60 vuotiassa ne, jotka tekivät vapaaehtoistyötä, olivat onnellisempia kuin ne, jotka eivät tehneet. Toisaalta nuoremmissa ikäryhmissä ne, jotka lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen olivat onnellisempia kuin ne, jotka eivät lahjoittaneet.

Kun kaikki nämä jutut sattuivat eteeni runsaan viikon aikana ajattelin aktiivisesti etsiä vielä tietoa siitä, mitä puutarhanhoito vaikuttaa ihmisen terveyteen. ja kas löysin maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Erja Rappen haastattelun, josta kävi ilmi mm. seuraavaa Luontoympäristö ja kasvillisuus elvyttävät ihmistä, ja kun ihminen elpyy, hänen voimavaransa palaavat. Stressitila lievittyy mitattavasti.

Jo viiden minuutin oleskelu puutarhassa tai vaikkapa puistossa karkottaa stressiä. Puolen tunnin jälkeen voidaan havaita muitakin muutoksia: tarkkaavaisuus tehostuu, ja ihminen pystyy keskittymään paremmin. Luonto lumoaa ja saa irtautumaan arjen ankeudesta. Luontoympäristön vaikutukset näkyvät myös mielialassa. Rappea lainatakseni: tulee yksinkertaisesti parempi olo.

Huomaatteko, mitä yhteistä on kaikilla näillä asioilla. Niinpä niin, ne kaikki ovat juuri sitä sisältöä, jota marttatoimintaan olennaisesti kuuluu. Pitäisiköhän sloganiksemme ottaakin Marttailu – terveysvaikutteinen harrastus.

Kylvöjä ja istutuksia

Kun aurinko nousee korkealle, linnut aloittavat virkistävän viserryksensä ja mullan pinta vähänkin kuivahtaa, alan kiivaasti miettiä, mitä kaikkea sitä taas tänä kesänä ottaisi viljelykseen. Tarjolla on toinen toistaan upeampia siemenluetteloita, puutarhakuvastoja ja vinkkipalstoja.

Isäni oli ammatiltaan kasvihuoneviljelijä ja hänen ”perintönään” minulla on tämä innostus puutarhaviljelyksiin – etenkin kun kasvihuoneessa ei tarvitse perata ja harventaa niin ahkerasti kuin isäni varhaisporkkanaviljelyksiä muinoin… Pihallamme on sekä pieni kasvimaa että ahkerassa käytössä oleva kasvihuone.

Tänä keväänä erityistä iloa olen saanut viime vuonna kasvihuoneeseen jättämästäni oreganosta, joka täyttä vauhtia jo puskee uutta lehteä ja vartta. Saattaa käydä niin, että meillä on oma maan oreganoa tarjolla jo vappupöydässä, se olisi jotain se.  Myös viime vuonna maahan jättämäni kevätsipuli on innostunut kovaan kasvuun. En ollut edes ajatellut, että se saattaisi talvehtia. Olen joka syksy tyhjentänyt kasvihuoneen edellisen kevään kasveista ja nämä monivuotiset kasvit ovat  tulleet turhaan pois peratuiksi. Ei laiskuus näköjään aina niin pahastakaan ole...

Taimikasvatuksessa minulla on monia kasveja. Olen kylvänyt basilikaa, chiliä, korianteria ja rucolaa – ja tietenkin sitä oreganoa. Mihin oikein joudun ensi kesänä sen oreganosadon kanssa? (Ensi talvena meillä varmaan on ohjelmassa Italian, Kreikan ja Meksikon herkkuja, toim.huom.).

Kasvimaalle tulen kylvämään maissia ja istuttamaan runsaasti vuoden vihannesta, sipulia, joka on Martin ja minun ehdoton lempikasvi, helppo kasvattaa, vaatimaton, hyvän makuinen ja satoisa. Suunnitelmissa ovat puna-, kelta-, salotti-, hopea-, valko-, jätti- ja purjosipulit. Kasvihuoneeseen taas istutan tomaatteja ja kurkkuja ja edellä mainitsemiani esikasvatuksen tuloksia. Kylvän lisäksi salaattia, persiljaa ja tilliä.

Nämä kylvöt ja istutukset  tulivat mieleeni tässä lukiessani lehti-, blogi- ym. kirjoituksia, joissa istutettiin pääsiäisruohoa. On se vaan merkillistä, että pääsiäisruohokin esikasvatetaan ja ja sitten taimina vasta istutetaan. Kasvuaikakin kun on kuitenkin melko lyhyt J

Kevättä rinnassa ja sormet mullassa

Tiina

Tuulilasista näkyy paremmin kuin peräpeilistä

Yrityksen menestyksen edellytyksiä ovat huolellinen suunnittelu ja eteenpäin katsominen. Suunnittelun on tuettava paitsi yrityksen strategisia tavoitteita, myös strategiaan perustuvia operatiivisia toimenpiteitä. Suunnittelun perustana tulee aina olla yrityksen todellinen tilanne ja suunnittelujärjestelmän tietolähteenä yrityksen käyttämät toiminnanohjaus-, asiakkuudenhallinta- ja taloushallintojärjestelmät.

Kaikki yritykset käyttävät perinteistä kuukausitason talouden ja myynnin seurantaa. Ajantasainen tieto on yrityksissä nykyään koko ajan käytettävissä. Tietoa myös käytetään reaaliaikaisesti, joten kilpailuetuun ei riitä pelkkä perusraportoinnilla. Sen sijaan tiedon analysointi, tietoon perustuva suunnittelu ja vaihtoehtoisten ennusteiden laatiminen ovat juuri niitä toimia, joilla kiilataan kilpailijoiden edelle.

Budjetointi on tärkeä osa suunnittelua. Perinteisen tilivuosibudjetin rinnalla on syytä käyttää juoksevaa, 12 kuukauden budjetointia, koska tilanteet muuttuvat tilivuoden mittaan moneenkin kertaan. Olemmehan kaikki todenneet, miten budjettivuoden lopun lähestyminen muuttaa organisaation käyttäytymistä, oli budjetti ollut sitten liian vaikea tai liian helppo toteuttaa. Juoksevaa budjettia muokataan tilanteiden muuttuessa eikä budjettikausi pääty koskaan.

Ennusteet ovat sitä luotettavampia, mitä laajempaan tietopohjaan ne perustuvat. Tarkan myyntiennusteen laatiminen edellyttää tietoa mm. myyntiprosessista, lähetetyistä tarjouksista, vanhasta myyntihistoriasta, aikasarjoista, kausivaihtelusta ja suhdanteista.  

Pelaamme Martin kanssa golfia. Pelata voi melkein säässä kuin säässä, mutta parhaimmillaan laji on poutasäällä. Meillä on käytettävissämme maanviljelijöille tarkoitettu, ammattilaisten sääpalvelu, joka onkin ahkerassa käytössä golfkauden aikana. Tarkka sääennuste antaa mahdollisuuden olla ykköstiillä ensimmäisenä sadealueen väistymisen jälkeen kun toiset vasta varailevat lähtöaikoja ja jonottelevat perässä.

Tällaisia mietteitä tällä kerralla,

Tiina

Muutoksesta

Kaikki olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että mikään organisaatio ei pysy elossa uudistumatta.  Muutosten ansiosta organisaatiot menestyvät ja pysyvät kilpailukykyisinä.

Kaikki muutokset lähtevät liikkeelle jostain tarpeesta. Jokaisessa organisaatiossa tulee vastaan tilanteita, josta nykyisellä tavalla ei enää pystytä selviämään. Muutos on välttämätön.

Muutoksen vaiheet ovat

• lähtötilanteen kartoitus
• muutoksen valmistelu
• muutoksen toteuttaminen
• muutoksen päättäminen

Mitä onnistunut muutos edellyttää?

• huolellista suunnittelua
• kattavaa vuoropuhelua
• hyvää viestintää
• hyvää johtamista

Muutokset tahtovat usein epäonnistua.  Jos muutosprosessin koetaan lähtevän jostain muusta kuin todellisesta tarpeesta, viestintä on heikkoa, käynnissä on useita samanaikaisia muutoksia tai vuoropuhelu on näennäistä, on muutos tuomittu epäonnistumaan.

Muutoksessa onnistuu ja kilpailukykyisenä säilyy organisaatio, jolla on 

• kyky vuoropuheluun ja -vaikutukseen
• taito pysähtyä
• taito priorisoida
• taito säilyä toimintakykyisenä, vaikka muutos olisikin kesken
• luottamus omaan osaamiseensa

"Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen" sanoi Herakleitoskin aikoinaan. Viisaasti sanottu!

Marttojen neuvottelupäiviä odotellessa,

Tiina

Martoissa on arjen mahdollisuus – teemakausi jatkuu

Perusteet marttajärjestöön liittymiselle ja siinä toimimiselle vaihtelevat: yksi haluaa olla mukana käsityöharrastuksessa, toinen arvostaa loistavaa jäsenlehteä, kolmas on innokas kokki. Osalla meistä on takana sukupolvien marttaperinne ja osalla taas martat on uusi, erilainen harrastus. Meitä kaikkia yhdistää kuitenkin halu yhdessä oppimiseen, yhdessä vaikuttamiseen ja ennen kaikkea yhdessä tekemiseen.

Yhdistysten, marttapiirin ja marttaliiton vuoden 2015 toimintakalentereista näkyy taas se valtava into, jolla järjestössämme toimitaan. Marttatapahtumia maassamme lienee vuosittain noin kaksikymmentätuhatta, se tarkoittaa noin viittäkymmentä tapahtumaa vuoden jokaisena päivänä. Sähköisen tilastoinnin mukaan vuonna 2014 Varsinais-Suomen Martoissa on toiminut 4280 vapaaehtoista tehden 16700 tuntia vapaaehtoistyötä. Yhdessä tekemisen määrä on valtava.

Toisen tyttäreni lapsuudenystävä sai runsas vuosi sitten ihanan tyttövauvan.  Perheellä on kaikki hyvin, mutta he asuvat jonkin matkan päässä sukulaisistaan. Nuori äiti kertoi, miten etenkin vauvan ollessa ihan pieni, perheen isän ollessa töissä, äiti kaipaisi vaikka yhtä tuntia omaa aikaa, jolloin voisi käydä parturissa, jalkahoidossa tai vaan suihkussa omaksi virkistyksekseen. Olen pohtinut, olisiko meillä martoilla mahdollisuutta auttaa nuorta perhettä. Varmaan halukkaita lapsenhoitajia löytyisi.

Mannerheimin lastensuojeluliitolla on oma lapsenvahtipalvelu, SPR:llä ystävät, voisikohan meillä Martoilla olla työmuotona mummolainaamo?

Hyvää toimintavuotta toivottaen,

Tiina

…paha Nuutti poies viepi

Huomenna on Nuutinpäivä. Kun olin lapsi, meillä oli tapana kiertää talosta taloon ”nuutittamassa” eli viemässä joulua pois. Pukeutumisessa näimme runsaasti vaivaa. Jostain syystä naamariksi laitettiin aina äidin vanha nailonsukka! Palkaksi saimme yleensä joulusta jäljellä olevia pikkuleipiä ja piparkakkuja. Muistan kerran saaneeni todella hienon palkan: Hellaksen Ruususuklaalevyn – ihan kokonaisen.

Joulun päättävään Nuutinpäivään kuuluva nuuttipukkiperinne on tullut meille Ruotsista. Alun perin nuuttipukkina kiersivät nuoret miehet. He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin sekä pitivät päässään sarvia ja tuohista tai nahkaista naamaria. Nuuttipukit mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta vaatien. Vaikka nuuttipukkeja pelättiin, heidät kuitenkin päästettiin sisään. Mikäli nuuttipukeille ei annettu olutta, he saattoivat tehdä jotakin vahinkoa, josta meidänkin kylällä puhuttiin vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Sotien jälkeen nuuttipukkiperinne muuttui ja sitä ryhtyivät jatkamaan lapset, jotka hoitivatkin tehtävää ansiokkaasti aina 70-luvulle asti. Virpominen valtasi alaa 80-luvulla ja nuuttipukit joutuivat väistymään. Nuuttipukkiperinne on Suomessa säilynyt lähinnä vain Lounais-Suomessa. Onneksi Laitilassa perinne on taas elpynyt ja Nuuttipukkien ilta on Poukantalolla 13.1. klo 17-20.

Minulla ei olekaan ollut sukkaa päässä 70-luvun alkuvuosien jälkeen. Pitäisikö sitä taas kokeilla J

Tiina

Työnjako ja osallistuminen

Yhdistyksissä, ainakin marttayhdistyksissä, on vuoden mittaan paljon toimintaa. Toimintakalenterissa on tavallisesti kokoontumisia kaksi kertaa kuukaudessa ja tämän lisäksi virallisemmat asiat kuten yhdistyksen ja hallituksen kokoukset. Usein päävastuu koko toiminnan järjestämisestä on muutamalla vastuuhenkilöllä, yhdistyksen hallituksella ja pahimmillaan vain yhdellä henkilöllä, puheenjohtajalla. Puheenjohtajaparka nääntyy taakkansa alle ja uuden puheenjohtajan löytäminen väistyvän tilalle on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta.

Samaan aikaan monet yhdistyksen jäsenistä haluaisivat osallistua toimintaan ja jopa turhautuvat, kun kokevat jäävänsä ulkopuolelle. Tekemisen into on kova, mutta mahdollisuuksia ei tunnu löytyvän. ”Meillä Liisa on aina keittänyt kahvit ja Kaisa tuonut pullat”. Ja Liisaa harmittaa, kun joskus haluaisi olla marttaillassa jouten ja juoda jonkun muun keittämää kahvia…

Meillä Martoilla on otettu käyttöön työnjaon apuvälineeksi henkilöiden tehtäviä kuvaavat erikoisnimikkeet. Yhdistyksissä voi toimia kässämarttoja, ruokamarttoja, puutarhamarttoja, kierrätysmarttoja, moppimarttoja, metsämarttoja, tilastomarttoja, kuntomarttoja, garderoobimarttoja jne. Nimikkeitä käyttämällä saadaan selvemmin osoitettua, miten monenlaisia osaajia martoissa tarvitaankaan. Tehtävänimikkeiden käyttäminen antaa hallitukselle välineen yhdistyksen töiden jakamiseen ja luo samalla osaajille heidän kaipaamansa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuden.

Tehdään yhdessä,

Tiina