tiistai 27. marraskuuta 2018

Kompostointia

Olemme pitkään seuranneet tyttäremme toimia oman perheensä jätteiden kierrätyksen parissa.

Havaittuamme, että kompostointi ei ehkä olekaan niin vaikeaa ja monimutkaista kuin olemme arvelleet sen olevan, päätimme ottaa ensimmäisen askeleen kohti vastuullisempaa kuluttamista. Ostimme siis talousjätekompostorin, Biolan pikakompostori Eco 220.

Ostos tapahtui helmikuussa 2018, joka ei sinänsä ole paras mahdollinen ajankohta kompostin käyttöönottoa ajatellen.  Vertailtuamme eri vaihtoehtoja ostospaikan suhteen päädyimme ostoksille oman paikkakunnan Laitilan Rautakauppaan.  Tilaus onnistui puhelimella, palvelu oli moitteetonta ja hintaan sisältyvä kotiinkuljetus tapahtui muutaman päivän kuluttua tilauksesta. Kustannus oli jotakuinkin sama kuin isoissa nettirautakaupoissa.



Ihmettelimme hieman, kun kompostorin kantta oli todella vaikea sulkea  (minä istuin kannen päällä ja Martti laittoi hakasen kiinni). Pari viikkoa ihmeteltyämme otimme yhteyden valmistajaan, josta välittömästi vastattiin kyseessä olevan valmistusvirhe. Biolan hoiti reklamaation äärimmäisen ammattitaitoisesti ja saimme uuden kannen kotiin tuotuna parin päivän kuluttua reklamaatiosta.

Ryhdyimme täyttämään kompostia suurin odotuksin. Yllättävää kyllä, komposti alkoi heti toimia. Tyttäremme antoi meille heillä turhaksi jääneen kompostiherätepurkin, joka meilläkin jäi käyttämättä, kompostin lämpötila alkoi nousta ilman herätteitäkin.  

Käytämme kaupassa nykyisin tarjolla olevia biohajoavia hedelmäpusseja. Pussi sisältöineen kaadetaan kompostiin ja silloin tällöin lisätään purua väliin.  Ainut ongelma on ollut se, että kahden hengen taloudessa biojätettä tulee liian vähän. Kompostillamme on aina vähän nälkä.  Kesällä mökilläkin syntyneet biojätteet piti kuljettaa kotikompostorin ruoaksi.

On jotenkin jännittävää seurata kompostin lämpötilamittaria (olenkohan  tullut vanhaksi, kun kompostin lämpömittarin seuraaminen saa kiksejä aikaan ;).  Komposti tuottaa muutamassa kuukaudessa lähes valmista mustaa multaa, ihan huippua.

Mitä olen tähän mennessä oppinut?
  •          Kompostointi on äärimmäisen helppoa
  •          Kahvinporot ovat erinomaista kompostointimateriaalia
  •          Kananmunan kuoret kannattaa murskata, ellei halua mustan mullan joukkoon valkoisia puolipalloja
  •          Luita ei ole syytä laittaa kompostiin. Ne tulevat ulos lähes muuttumattomina, ja kasvimaa alkaa muistuttaa arkeologista kaivausta.

Tiedän kyllä, että ei pelkällä Tiinan kompostilla maailmaa pelasteta, mutta pienelläkin teolla on suuri merkitys.

4 kommenttia:

  1. Se on tasan nän kovaa uusien asioiden oppiminen, meidänkin korttelissa on kahdella kymmenestä komposti, meillä on ollut parikymmentä vuotta, emme vie kaatopakalle risuakaan, pienet kompostoidaan ja suurmmat poltetaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kierratyksessä, kuten yleensä kaikissa uusissa jutuissa, vaikeinta on alkuun pääseminen.

      Poista
  2. Kompostointi on todella helppoa ja mielenkiintoista. Nimenomaan se lämmön seuranta. Parasta on, kun puutarha kiittää. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että maailma pelastuu vain jos jokainen ihminen tekee osuutensa. Meidän on vain tehtävä enemmän niidenkin puolesta, joille tietoisuus ei vielä ole levinnyt. Eeva Niemelä

    VastaaPoista