lauantai 13. maaliskuuta 2021

Rotarit kokkaa

Rotaryt mielletään helposti ROMEO-tyyppiseksi organisaatioksi. Ai, mitäkö ROMEO tarkoittaa. No, Retired Old Men's Eating Organization, tietysti. Tuo ei tietystikään pidä paikkaansa. Rotarit ovat kaikkea muuta ja paljon enemmän. Osoituksena siitä on tämä kuva Laitilan Rotaryklubin perjantain ratoksi järjestämästä etäkokkailuillasta. (on siinä tosin yksi ROMEO, mutta hänelläkin on esiliina :D


Valmistimme iltapalaa ja ruokailimme yhdessä, kukin kotonaan.

Lämmin tonnikalaleipä rotarytyylillä

(ohje Kauppalehdestä 4.3.2021)

Neljälle (tai kahdelle nälkäiselle)

  • 1 tölkki tonnikalaa vedessä (valutettuna)
  • 1 dl majoneesia
  • 1 pieni maustekurkku hienonnettuna
  • 1 lehtisellerinvarsi hienonnettuna
  • 1 pieni punasipuli hienonnettuna
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 1 rkl Dijon sinappia (muukin sinappi käy)
  • Suolaa ja mustapippuria
  • 8 siivua leipää
  • 200 g vahvan makuista juustoraastetta (esim. cheddar)
  • voita leipien voiteluun

1)     Sekoita pienessä kulhossa tonnikala, majoneesi, maustekurkku, lehtiselleri, punasipuli, sitruunamehu ja sinappi. Mausta suolalla ja pippurilla.

2)     Voitele leipäviipaleet ja jaa täyte leipien päälle. Ripottele päälle raastettu juusto.

3)     Paista leivät 200-asteisessa uunissa, kunnes pinta alkaa hieman ruskistua, 10-13 minuuttia.

Lisukkeeksi sopii vihersalaatti. Vihersalaattiin sopiva kastike syntyy sekoittamalla 2 osaa öljyä, 1 osa hunajaa ja 1 osa balsamicoa ja maustamalla seos ripauksella suolaa ja pippuria.

Tonnikalaleivän kanssa juomaksi klubin olutvastaava Pekka suosittelee Pyynikin Cloudberry Saison olutta ja alkoholittomana vaihtoehtona Alkoholiton Kukko Lager.



 

torstai 18. helmikuuta 2021

Muutanpa tämän blogini luonnetta hieman ja  ryhdyn kirjoittelemaan muistiin omia reseptejäni muiden postausten sekaan. Näin reseptit ovat jossain tallessa mahdollista myöhempää käyttöä varten. 

Aloitan kylmiin talvipäiviin (tai lämpimiin kesäiltoihin) sopivalla suosikkiruoalla. Matkustamme melko paljon ja matkoillamme pääsemme tutustumaan eri maiden ruokakulttuureihin. Matkallamme Jamaikan Luceaan ihastuimme valtavasti paikalliseen lihapataan. Suomesta on ollut vaikea löytää ruokaan sopivaa mausteseosta ja omilla sekoituksillamme emme ole oikeaa makua tavoittaneet. Voitte uskoa, että innostuksemme oli melkoinen, kun viime syksynä löysimme Jerk Pork rub mausteseoksen paikallisesta Laitilan K-Supermarketista. Mausteseos on turkulaisen Smoky Food Finlandin Miss Klose tuotemerkin alla valmistama ja myymä.

Jamaikalainen karjalanpaisti eli Jerk Pork suontakalaisittain

  • 700 g possun etuselkää tai lapaa
  • Miss Klose Jerk Rub mausteseosta
  • 1 kuivattu chili
  • 2 sipulia
  • 1/2 dl rommia (Jamaikalainen Appleton, mutta muukin merkki käy :D. 

Kuutioi liha ja sekoita siihen pussin ohjeen mukainen määrä mausteseosta (1-2 rkl) sekä pilkottu kuivattu chili. Anna maustua muutama tunti. Leikkaa sipuli lohkoiksi tai isoiksi paloiksi. Ruskista lihat valurautapadassa.  Lisää sipulit ja ruskista hieman.  Kaada joukkoon rommi, laita kansi päälle ja anna hautua kohtuullisella lämmöllä. Seuraa, että ei pääse kokonaan kuivumaan. Mitä pidempään haudutat, sen parempi lopputulos, Minimiaika on 2 h. 
Tarjoile riisin ja salaatin kanssa. Sopii myös esim. pitaleivän täytteeksi coleslawin kanssa.
On syytä huomata, että tämä ei siis ole mitenkään ortodoksinen Jerk Pork, mutta vähän sinne päin.










tiistai 16. helmikuuta 2021

Ihana talvi 

Uusi marttailuvuosi on taas alkanut. Tämän vuoden teema on kohtuullisuus. Itse tekeminen, kotitarveviljely ja kierrätys on ollut ja on edelleen meille martoille ominasta. Tästä lähtökohdasta katsottuna meidän luulisi olevan helppo tehdä tekoja, joilla yksi maapallo saadaan riittämään myös lastemme lastenlapsille.  

Monia kuitenkin ahdistaa. Ei kannata ahdistua, vaan toimia. Helsingin Sanomien toimittaja Antti Tiainen ehdottaa: ”Perusajatus on, että keskittyy vain yhteen ja mahdollisimman konkreettiseen elämäntapamuutokseen kerrallaan. Omien elämäntapojen ekologisuuden lähtötasolla ei ole väliä.  Jokainen aloittaa jostain, ja tärkeintä on suunta.”  

Käyttökelpoisten tavaroiden tarjoaminen FB roskalavaryhmään jäteaseman sijaan oli tapa, jota itse nyt vasta huomasin kokeilla. Ihan helppoa, kun vaan saa toimeksi. Näin meillä vuosien ajan pölyä kerännyt kosketinsoitin pääsi 7-vuotiaan soittajanalun kovaan käyttöön. Mikä olisi sinulle sopiva, hyvältä tuntuva tapa?   

Marttatoiminta jatkuu ainakin toistaiseksi pienryhmissä ja verkossa. Osallistuisin mielelläni kutsuttuna yhdistysten Teams-, Meet, Zoom- tai muihin etämarttailtoihin.  Voisin muutaman sanan marttailusta sanoa tai sitten olla vaan kuunteluoppilaana. Lupaan osallistua ainakin kymmeneen kalenteriini sopivaan etätapaamiseen kevään aikana. Laittakaahan viestiä tulemaan sähköpostilla tiina@pulmaton.fi.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun ystävä häll’ on myötä, kirjoitti  Eino Leino

Loistavan talvisään innoittamana haastan kaikki martat ylös, ulos ja hiihtämään. Jos terveenä olemme, voimme hiihtää yhdessä ainakin yhden marttaystävän kanssa.



torstai 26. maaliskuuta 2020

Päivän positiivinen 26.3.2020


Tällä hetkellä elämä Korona-viruksen riivaamassa maailmassa on äärimmäisen synkkää. Ajattelin kaivaa tämän blogini naftaliinista ja käyttää sitä julkaistakseni säännöllisen epäsäännöllisesti lyhyen kirjoituksen jostain myönteisestä asiasta, joka ilahduttaa minua. Toivottavasti tämä tuo iloa myös sinun päivääsi.

Tänään lehdenhakureissulla kuulin ihanan keväisen äänen



Ellet pysty tuosta hahmottamaan, kenestä on kysymys, kerronpa sinulle. Kyseessä on kevätaamujen piristäjä, kotipihojen barbieri, ainutlaatuinen improvisoija, lintujen laulukilpailun voittaja eli Mustarastas.

Mustarastas on synkästä ulkonäöstään huolimatta todella kaunisääninen laulaja. Sosiaalinen eristäytyminen virittää aistini äärimmilleen. Ilman virusta, normaalissa aamukiireessäni olisin tuskin huomannut lintua, saati ehtinyt pysähtyä kuuntelemaan sitä. Mutta tänään - voi mikä ilo ja elämisen riemu.

Lähde aamu(tai ilta-)lenkille ja kuuntele sinäkin. Kokeile myös itse laulamalla lintukaraokea


Kevättä rinnassa

Tiina

torstai 14. maaliskuuta 2019

Onko "ei vastausta" parempi vastaus kuin "ei"?

Oletteko huomanneet, että nykyisin myyntihommissa on vaikea saada keneltäkään mitään vastauksia?

Muutama vuosi sitten asiakas/potentiaali vastasi puhelimeen - nykyisin puhelimet pidetään äänettömällä, ei vastata eikä soiteta takaisin

Muutama vuosi sitten vastattiin aina tekstiviestiin - nykyisin ks. edellinen kohta.

Muutama vuosi sitten vastattiin sähköpostiin jotakuinkin heti - nykyisin laitetaan automaattiarkistointi, joka siirtää viestin saapuneista jonnekin sähköpostin syövereihin. Vastaanottaja olettaa, että ehtii lukea nämä jonain päivänä. Sitä päivää ei tule, joten viestejä ei lueta eikä niihin vastata.

Vastaus "EI" on vallan mainio vastaus. Tuhat kertaa parempi kuin tämä vastaamattomuus. Silloin myyntihommissa ollessaan voisi kirjata tapauksen suljetuksi ja siirtyä seuraavaan.


Ei, Negatiivinen, Hallitus, Liitu, Font

P.S. Tietysti "Kyllä" on kaikkein paras vastaus.

torstai 31. tammikuuta 2019

Ehjän korjaamista

Tiina-yrittäjä täällä tuskailee Tulorekisterin kanssa.

Ideahan on vallan mainio: yhdellä ilmoituksella tiedot kutakuinkin reaaliajassa verottajalle, työeläkeyhtiöille, työllisyysrahastolle ja muille palkoista kiinnostuneille tahoille.

Sitten tuleekin se MUTTA

miksi ihmeessä aina nämä kehitysprojektit tehdään niin, että vanha räjäytetään lähes kokonaan palasiksi.  Käyttäjien tietojärjestelmiin pitää tehdä erittäin mittavat muutokset. Järjestelmien muuttaminen, testaaminen ja päivittäminen asiakkaille, uusien ominaisuuksien opettelu ja käyttöönotto vievät aikaa, tupakkia ja merkittävän summan rahaa.

Tuntuu, että muutosten suunnittelijat eivät ajattele niiden vaikuttavan lähes kaikkiin Suomessa toimiviin 280000 yritykseen ja muuhun palkanmaksajaan. Miettiiköhän kokonaisuuta joku joskus?

Muistelen (en ilolla) sellaista, kun joku päätti muuttaa sosiaaliturvamaksuprosentin kolmella desimaalilla laskettavaksi. No, joissain tietojärjestelmissä ao. kenttä toimi kahdella desimaalilla. Uusiksi meni siinäkin kohdassa monta tietojärjestelmää. Sitten seuraavana vuonna palattiin takaisin kahteen desimaaliin.

Eikö joskus voisi muutosta tehdä niin, että käytettäisiin olemassa olevaa tapaa esim. vuodenvaihteeseen asti käytössä ollutta oma-aloitteisten verojen ilmoitustapaa? Muutettaisiin vaan tietojen välittämistä eri toimijoille sekä tarvittaessa tietojen ilmoittamisaikataulua.

Ehkä ei. Tässä on jotain suurempaa viisautta, joka ei minulle aukea.






torstai 3. tammikuuta 2019

Ennustamisen vaikeus

Yrityksissä ja yhdistyksissä laaditaan aina suunnitelmia tulevalle vuodelle. Asetetaan tavoitteita, tehdään toimintasuunnitelma ja laaditaan talousarvio. Sopivan haastavien tavoitteiden asettaminen vaatii oman yrityksen/yhdistyksen tuntemisen lisäksi näkemystä siitä, mihin yleinen talouskehitys on menossa.

Yhdistyksissä budjetin tavoitteena tulee aina olla nollatulos. Omaa pääomaa ei ole, josta tappioita voisi kuitata ja toisaalta yleishyödyllisen yhteisön tulee käyttää tuloksensa toimintaan ja jäsenten hyväksi.

Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus taas on tuottaa voittoa omistajille. Näin ollen yrityksessämme ehdottomasti tärkein mittari on myyntibudjetti. Kulubudjetin täyttämistä ei koskaan tavoitella. Kuluja vaan syntyy sen verran kuin on tarpeellista. Vuoden lopussa voi olla itseensä hyvinkin tyytyväinen, jos myyntitavoitteet on saavutettu (mutta ei valtavasti ylitetty, koska tavoite on ollut sopiva) ja kulut pysyneet kurissa.



Vuoden 2019 tilanne näyttää nyt vähän epävarmalta, joten budjetin laatiminen tuntuu tavallistakin hankalammalta.

Näkemystä hankkiakseni seuraan erilaisia talouskehitykseen liittyviä sivustoja, blogeja ja lehtiä. Harmi vaan, että eivät ne asiantuntijatkaan aina niin varmasti osaa mitään sanoa (Kauppalehti 28.12.2018, lainaus sijoitusstrategi Antti Saaren blogikirjoituksesta) ”Vuodesta 2019 tulee sijoittajan näkökulmasta joko erinomainen tai erinomaisen huono”

Tältä pohjalta vuoteen 2019. Onnea matkaan!